Testamentti – asiakirjaviidakko ja sen tarpeellisuus OSA 1


asianajaja pori testamentti avioehto edunvalvonta .jpg

Naputtelen eetteriin muutaman sanasen erilaisista asiakirjoista, joiden tarpeellisuutta itselle kannattanee hetki miettiä. On ehkä kertynyt omaisuutta ja moninaisia ihmissuhteita, esimerkkinä vaikkapa uusperheen perintöasiat tai omaisuuden suojaaminen eron varalta.

Aloitan nyt testamentista, joka asiakirjana ilman muuta kannattaa aina ennemmin tehdä, kuin jättää tekemättä. Testamentti ei ole vain iäkkäitä varten vaan sen tekemisessä ei ole mitään syytä viivytellä. Sitä on aina mahdollista muuttaa tai sen voi kokonaan peruuttaa eikä testamentin tekeminen ei vaikuta oman omaisuuden käyttämiseen elinaikana. Jos perillisiä ei ole, omaisuus menee valtiolle ellei testamenttia ole tehty.

Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan laissa määrätyn järjestyksen mukaan. Ainoastaan testamentilla voi määrätä omaisuudestaan ja sen käytöstä kuolemansa varalle. Testamenttityyppejä on useita ja muotovirheen seuraukset voivat mitätöidä koko asiakirjan. Siksi testamentin ja muidenkin tämäntyyppisten asiakirjojen laatimisessa on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Perittävä voi testamentissa määrätä suhteellisen vapaasti omasta omaisuudestaan. Ainoastaan rintaperillisiä eli perittävän lapsia ja heidän lapsiaan on suojattu laissa määrätyllä lakiosalla, mikä tarkoittaa että pääsääntöisesti rintaperillisillä on testamentin määräyksistä huolimatta oikeus lakiosaansa, joka on puolet perittävän omaisuudesta.

Testamenttiin voidaan kirjata erilaisia määräyksiä, kunkin testamentintekijän tilanteesta riippuen. Esimerkkinä mainittakoon määräys siitä, ettei perillisten puolisoilla ole avio-oikeutta perittävältä saatuun omaisuuteen. Toinen esimerkki ovat perheyritykset: Testamentin määräyksin voidaan turvata, että yritystoiminta pysyy kokonaisuutena myös perintötilanteessa. Voi olla yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta järkevää esimerkiksi testamentata yritys niille perillisille, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet yritystoimintaan, ja jättää muille perillisille muunlaista omaisuutta.

Testamentin laadinnassa pitää vielä huomioida testamentin veroseuraamukset. Perintöveroon vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi se kuinka läheinen sukulainen on kyseessä, perittävän omaisuuden arvo tai onko kyseessä omistus- vai hallintaoikeus. Lakimiehen kanssa voi miettiä, kuinka vahvan turvan testamentilla haluaa perilliselle antaa.

Sitten vielä se kovin käytännönläheinen kysymys kun asiakirja on allekirjoitettu ja muste vielä märkää: Missä asiakirjaa säilytetään? Pankin tallelokero on hyvä paikka, toki maksullinen. Pankit saavat aina tiedon asiakkaansa kuolemasta ja testamentti tulee sitä kautta perillisten tietoon. Useimmat säilyttävät asiakirjaa kuitenkin kotonaan tai testamentin saajan kotona, ei liian vaikeassa mutta kuitenkin turvallisessa paikassa. Jos testamenttia ei löydy, se katsotaan peruutetuksi. Siksi esimerkiksi perillisille kannattaa kertoa testamentin olemassaolosta ja säilytyspaikasta.



Previous
Previous

Edunvalvontavaltakirja – asiakirjaviidakko ja sen tarpeellisuus OSA 2